Laskiaisrieha Kaupungilla

Laskiaisilottelu 22.2.2009

Tallilla hevosten syötyä aamuheinät ja ulkoiltua hetkisen haimme ne sisään ja laitoimme lähtökuntoon. Lastaussillan suljettuamme ihmettelimme kun kopista alkoi kuulua huutoa. Sattui pieni kömmähdys, Satu ja Milka olivat jääneet koppiin, eikä etuovea saatu auki. Jouduimme siis avaamaan sillan uudelleen ja päästämään tytöt pois. Pakkauduimme kahteen autoon ja suuntasimme Kaupunginlammelle laskiaisilotteluun. Paikan päällä saimme kuulla talutusratsastuksen muuttuneen toiseen paikkaan kuin aiemmin, sillä rekiajelu oli peruuntunut kuskien sairastuttua. Suuntasimme Tanjan, Pastillin, Fannin ja Ellun kanssa paikallemme - lähelle moottorikelkkailureittiä...

Homma pyöri täydellä teholla jo 11.45 ja ratsastajat muodostivat pienen jonon. Aluksi hepat vähän ihmettelivät uutta paikkaa, sekä moottorikelkkojen pärinää, mutta eivät säikkyneet isommin. LC-Kajaani Linnan miehet auttoivat ratsastajat ponien selkään ja tarvittaessa vanhemmat/isovanhemmat kävelivät pienimpiensä tukena vieressä. Suurin osa lapsista oli kuitenkin niin reippaita, että uskalsivat mennä "itsekseen" ja muutama poika tuumasikin haluavansa mennä lujaa! Päivän mittaa innokkaiden ratsastajien jono kasvoi melkoseksi, mutta onneksi kaikki halukkaat ehtivät päästä ponin kyytiin ennen tapahtuman loppua. Tanja ja Pastilli kiersivät rinkiä yleensä peräkkäin, sillä yksin oli aika pelottavaa. :) Välillä ponit hirnahtelivat toisilleen, jos kavereita ei ollut heti näköpiirissä. Fanni näki mörköjä moottorikelkkapäädyssä jossain vaiheessa ja auheutti siten pientä säpinää... Tapahtumassa nähtiin paljon iloisia kasvoja, lumisia mäenlaskijoita, sekä sivusta katselevia, ujompia ihmisiä. Ihan pienempiä taisi jopa pelottaa, kun meni ison ponin selkään, mutta kyyneleet muuttuivat hymyksi pienempään ratsuun vaihdettua.

Ellu oli todella mallikkaasti koko päivän ja jaksoi ilahduttaa meitä kaikkia käytöksellään. Välillä muistimme kiittää poneja leipäpaloilla ja rapsutuksilla - vaatiihan se kärsivällisyyttä vaihtaa ratsastajaa niin tiuhaan.
Taluttajatkin vaihtuivat silloin tällöin, toisten syödessä makkaraa ja lettuja tai laskiessa mäkeä (kuten me Johannan ja Jessican kanssa teimme..) Hoijakka, onginta ja koiravaljakko olivat myös suosittuja pisteitä ponien lisäksi, ihmisiä riitti joka paikkaan - jonoiksi asti.

Kasattuamme tavarat ja ollessamme juuri lähdössä, eräs LC-Kaj. Linnan mies puhui ratsastuksen kokeilemisesta joskus. Noh, Anne ehdotti, että kokeilisi NYT ja hetken kuluttua olin neuvonut tämän Pastillin selkään. Olin kerennyt irroittaa ohjat juuri hetki sitten, mutta ei se tahtia haitannut. Talutin miestä kierroksen ja tämä tokaisi ettei tätä uskota kotona! "Oman hevosen hankinta taitaa olla seuraavana vuorossa", hän sanoi vielä. Uskon monien muidenki kokeneen uusia kokemuksia tänään ja yhden niistä olevan ratsastus.

Lastattuamme ponit lähdimme ajelemaan kohti kotia - vähän väsyneinä, mutta iloisina tapahtuman onnistuttua hyvin meidän osaltamme.

Tänäkin vuonna monet lapset saivat nauttia poniratsastuksesta Kaupunginlammella aurinkoisessa säässä.

Lotta Eerola